|
|
|
||||||||||
|
|||||||||||
Seuraavassa on listattu terveellisen ruokavalion periaatteita. Näiden noudattaminen arkiruokailussa sopii kaikille vauvasta vaariin, fyysisesti passiivisesta aktiiviseen. Tärkeää on pitää mielessä, ettei terveellinen ruokavalio saa olla orjuuttavaa, vaan sallivuus ja nautinnollisuus kuuluvat ruokailuun olennaisesti. 1. Säännöllinen ateriarytmi Terveellisen ruokavalion kivijalka on säännöllinen ateriarytmi. Syömällä 2 – 4 tunnin välein estetään verensokerin suuret heilahtelut, syömisen hallinta helpottuu ja urheilijalle mahdollistuu riittävän suurien ruokamäärien nauttiminen. 2. Rasvan määrä ja laatu Ruokavalion rasvassa on kaksi ulottuvuutta: määrä ja laatu. Määrän suhteen tavoitteena on vähärasvaisuus eli rasvan osuus energiansaannista saisi olla korkeintaan 30 %. Laadullisesti ruokavalion rasva jaetaan kovaan eläinrasvaan eli tyydyttyneisiin rasvahappoihin ja pehmeään kasvirasvaan eli kerta- ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Kovan, eläinperäisen rasvan on todettu olevan terveydelle haitallista lisäämällä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Sen sijaan pehmeä kasvirasva on elimistön toiminnalle välttämätöntä ja päinvastoin kuin kova rasva, se auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia. Lisäksi pehmeä rasva on solujen tärkeä rakennusaine. Ruokavaliossa tulisi siis välttää kovaa rasvaa ja suosia pehmeää. Käytännössä tämä toteutuu valitsemalla maitovalmisteet (maito, piimä, jogurtit, juustot) ja liha vähärasvaisina tai rasvattomina, nauttimalla grilli- ja pikaruokia sekä leivonnaisia vain harvoin. Pehmeää rasvaa ruokavalioon saadaan lisäämällä leivälle sipaisu kasvirasvalevitettä tai -margariinia, lorauttamalla 1 – 2 tl öljypohjaista salaatinkastiketta kasvislisäkkeeseen ja käyttämällä ruoanvalmistuksessa rypsi- tai oliiviöljyä tai juoksevia tai rasiapakattuja kasvirasvamargariineja. 3. Kasvikset, hedelmät ja marjat Kasvikset, hedelmät ja marjat tuovat ruokalautaselle värikkyyttä. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta vähän energiaa. Lisäksi nämä ruokavalion piristysruiskeet sisältävät runsaasti erilaisia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita, kuten antioksidantteja ja flavonoideja. Näillä ”uusilla tulokkailla” on erilaisia tehtäviä mm. aineenvaihdunnan haitallisten sivutuotteiden tuhoamisessa ja sydämen ja verisuonten huoltamisessa. 4. Viljatuotteet Viljatuotteet
ovat ruokavalion perusta ja ne tulisi valita mahdollisimman
tummina riittävän kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden
saannin turvaamiseksi. Kuitu edistää mahan ja suoliston
toimintaa, auttaa sydän- ja verisuoniterveyden edistämisessä
ja ehkäisee joitakin syövän muotoja. Kotimainen
ruisleipä on kuidunlähteenä ylivoimainen, mutta
myös vaaleat seka- ja grahamleivät ovat hyviä
valintoja. Sopiva leivän määrä päivässä
on energiatasosta riippuen 6 – 10 viipaletta. Tämän
lisäksi on tarpeellista syödä monipuolisesti
esim. riisiä, pastaa, muroja ja myslejä. Maitovalmisteet ovat luuston kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeiden kalsiumin ja D-vitamiinin lähteitä. Kalsiumin ja D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi tulisi päivässä nauttia 3 - 4 lasia nestemäisiä maitovalmisteita (maito, piimä, jogurtti, viili, jäätelö) ja pari viipaletta juustoa. Kovan rasvan välttämiseksi nämä tulisi valita mahdollisimman vähärasvaisina. 6. Liha Päivittäisellä
ruokalistalla tulisi olla muutama annos lihaa, kanaa tai kalaa
joko pääruokana tai leikkeleinä. Ne sisältävät
runsaasti elimistön rakennusaineina toimivia proteiineja.
Kala sisältää muista lihakunnan tuotteista poiketen
pehmeää rasvaa ja D-vitamiinia, joiden riittävän
saannin turvaamiseksi sitä suositellaan syötäväksi
pari kertaa viikossa. Urheilijan ja aktiivikuntoilijan ravitsemuksen erityispiirteet Vaikka kilpaurheilijan ja aktiivikuntoilijan ruokavalio pohjautuu samoihin perusasioihin ja raaka-aineisiin kuin kaikkien muidenkin, tuo runsas liikunta lisämausteita ruokavalion toteuttamiseen. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa harjoituksista palautumiseen ja niiden tuottavuuteen sekä sairastumis- ja vammautumisriskiin. 1.
Riittävä energiansaanti 2. Nestetasapainosta huolehtiminen Nestetasapaino vaikuttaa merkittävästi suorituskykyyn. Jo tunnin harjoituksessa aiheutuva 2 %:n nestehukka heikentää suorituskykyä huomattavasti. Tämä on piste, jossa janontunne herää, joten juominen janoon on aktiiviselle liikkujalle myöhäistä. Sekä harjoitusta edeltävä, sen aikainen ja jälkeinen juominen on oleellista nestehukan ehkäisyssä ja nestetasapainon korjaamisessa. Harjoituksen aikaiseen juomiseen voidaan antaa seuraavat ohjeet: alle tunnin harjoituksessa neste ei ole tarpeellinen, 1 – 1,5 tunnin harjoituksessa vesi on riittävä ja yli 1,5 tunnin harjoituksissa hiilihydraattia ja natriumia sisältävä juoma (urheilujuomat) on tarpeen. Harjoituksen aikana sopiva juomatahti on noin 2 dl kerrallaan 15 minuutin välein nautittuna. Näin tunnin aikana nautitun nesteen määrä on noin 8 dl. Harjoituksen jälkeen menetettyjä nestevarastoja kannattaa täydentää juomalla vettä 0,5 – 1,5 litraa/tunti tasaisesti nautittuna. 3.
Aterioiden ajoitus harjoitukseen 4.
Riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti Esimerkin
aterioista kertyy n. 2200 kcal. Energiasta proteiinien osuus
on 19 %, rasvan 27 % ja hiilihydraatin 54 %. Kaikkien vitamiinien
ja kivennäisaineiden saanti täyttyy 1,5 – 2,5
-kertaisesti suosituksiin nähden. Välipala
Klo 9 Lounas
Klo 11.30 Välipala
Klo 15 Päivällinen
Klo 17 Välipala
Klo 19 Treenit
Klo 20 Iltapala
Klo 21.45
|
|||||||||||
| Kuopio Fighter Club | |||||||||||